Pipo ystävälle

Se oli käsityökilpailun aihe, ja kun kaupassa oli tarjouksessa sopivan värisiä Nalle-lankoja sain heti idean ja osallistuin. Malli ja kirjoneule on ihan "omasta päästä", silmukkamäärän katsoin vanhasta sopivasta myssystä ja sitten sovitin päähäni työn edetessä. Kavennukset on mielestäni vaikeinta saada osumaan hyvin että tulee sopivan pyöreä ja ettei jää liian matalaksi, mutta tämä onnistui kerralla. Tupsusta olin kahden vaiheilla, ehkä en muuten olisi tehnyt mutta kun tämä oli nimenomaan kilpailutyö. En tiedä montako ääntä sain yleisöltä, mutta asiantuntijaraati valitsi sen voittajaksi. Jes!

 Nämä sukat tuli alotettua välityöksi joka on helppo kuljettaa mukana, mutta kun tarvitsin myssyyn samoja sukkapuikkoja oli pakko kutoa ne valmiiksi. Yritin tuhota näihin Polkka-kerien loput, mutta vielä jäi.

Puutarhan iloja ja murheita

Kirsikkapuu on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Niin oli nytkin sen kolme viikkoa kestäneen talven aikana.

Ja tässä on se murheen aihe. Kahden kuukauden päästä se ilahduttaisi, mutta ei nyt. Ei lumikellon kuulu kukkia helmikuussa. Tämä suorastaan masentaa: kannattaako yrittääkään kasvattaa mitään kun todennäköisesti epäonnistuu.

Hyvää uutta vuotta!

Tuli vähän pitempi tauko, kun ennen joulua lääkäri ja fysioterapeutti kielsi käsityöt kuukaudeksi. Tai oikeastaan ne kielsi tekemästä yhtään mitään, mutta eihän sellainen onnistu.

Ennen taukoa kudoin röyhelöhuivin, ja sekin piti kutoa kahteen kertaan. Vyötteessä oli ohje vain www, ja siellä ulkomaankielellä sanottiin että poimi puikolle joka toinen lankalenkki yhteensä kuusi silmukkaa ja kudo aina joka toinen lankalenkki, ja luvattiin tulevan puolitoistametrinen huivi. Tuli kuitenkin kaksi ja puoli metriä, joten ei muuta kuin riistämään ja uusiksi. Toinen yritys yhdeksällä silmukalla antoi tulokseksi noin 140 cm pitkän huivin, joka oli suunnilleen sellainen kuin oli tavoite.

Pikkuiselle tein college-puseron, kun vanhat käy pieneksi. Kaava on SK 8/2000 koko 92 cm. Samalla kaavalla olen tehnyt myös trikoopuseroita ja pyjamia.