Onkohan se UFO?

Ehkä ei kuitenkaan, kun se on jo näinkin pitkällä. Vaikka jäljellä onkin ikävin vaihe.

Aloitin tätä reilu neljä vuotta sitten ja sain kudottua takakappaletta siihen asti kun olisi pitänyt mittailla joko kädentiet on tarpeeksi korkeat ja pitäisi päätellä silmukoita pääntietä varten. Sitten sairastuin mykoplasmaan joka vei kaikki voimat, ja samaan aikaan pari muutakin juttua vei energiaa ja aikaa. Siihen mittailuun ja ohjeesta perille pääsemiseen tarvitaan tilaa ja työrauhaa enemmän kuin kaksi minuuttia, joten se jäi odottamaan parempia aikoja. Viime syksynä menin sitten yhdelle kansalaisopiston kurssille jossa sai tehdä kaikenlaista oman kiinnostuksen mukaan, ja otin tämän käsittelyyn. Kun pääsin vauhtiin ja kuvio alkoi tulla ulkomuistista kudoin tätä sitten kotonakin ja taisi olla joskus matkatyönäkin.

Ja nyt on vain kappaleiden yhdistäminen tekemättä. Onko kellään kokemusta Purosta, kestääkö se ompelua sen vertaa että saisi kappaleet ommeltua yhteen, vai pitäisikö käyttää jotakin "parempaa" lankaa?

En yleensä esittele keskeneräisiä töitä, mutta tämän nyt näytän vähän siinä tarkoituksessa että tulee paineita tehdä valmiiksi asti.

                                                                                                                                                                                                                                                

 

Jalkapallopipo

Poika tarvitsi ohuemman pipon kevääksi, kun villamyssy on jo liian lämmin ja pelatessa taas ei voi käyttää lippistä. Yhden kuviollisen trikoopalan reunasta löytyi riittävästi yksiväristä kangasta, merkki on Karnaluksista. Ei ole oikein tuo eesti keel hallinnassa, mutta arvelin että merkki on silitettävä. Se tarttuikin helposti kiinni 160-asteisella raudalla, ja mä jo luulin että tämähän kävi helposti. Mutta ensimmäisen käytön jälkeen merkki oli osittain irti - ei muuta kuin ompelemaan kapealla siksakilla kiinni. Seuraavan merkin tiedän ommella heti, silitys toki helpottaa ompelua kun merkki pysyy paikallaan.

Tulin muuten ostaneeksi pitkästä aikaa Suuren Käsityön, kun siinä maaliskuun numerossa oli muutama malli mitkä näytti mahdollisesti käyttökelpoisilta: juoksutrikoot, miehen verkkapuku, sekä kaksipuoleinen virkkausmalli. Kotona pääsin sivulle kuusi asti, kun muistin miksi en enää tilaa lehteä enkä irtonumeroitakaan osta kovin usein. Mä odotan käsityölehdeltä uusia malleja eri tekniikoin, tietoa uutuuksista ja juttuja käsityön harrastajista ja ammattilaisista. Mua ei sen sijaan kiinnosta mistä helsinkiläisestä putiikista on ostettu vajaakanttisesta lankusta kyhätty penkki hintaan 270 euroa tai mitä töhnää kuvien mallin hiuksiin on laitettu. Uusia malleja lehdessä taitaa olla vain ommeltavat mallit, kaikki muut on jostakin lainattu. Kuplaneule oli mielestäni Novitalla jo viime vuonna kun Tampereen messuillakin oli moni kilpailuneule tehty sillä mallilla, juuri saman ruusukasmaton näin kudontapiirissä jo talvella, ja viime kesänä näin kun joku virkkasi ihan samannäköistä mallia kuin tuo sisäkkäiset silmukat. Ommellut mallit, ainakin XL-mallit on niin avonaisia että ei sovi mulle. Koululaisten vaatteissa nytkin koot loppui 134 cm:iin, eli ei taaskaan mitään 11-vuotiaalle. Ei taas vähään aikaan tartte ostaa lehteä. Tarttis saada aikaiseksi laittaa tämä sama valitus palautteeksi suoraan lehteen.

Matkatöitä

Talven ja kevään aikana tuli kudottua nämä sukat, niitä kokoja mitkä myin loppuun joulumarkkinoilla.

Sukankudin on sopivankokoinen käsityö mukaan otettavaksi, ja tarpeeksi helppo kun ei tarvi lukea ohjetta. Nyt pitäisi keksiä jotakin muuta minkä voisi ottaa mukaan kentän laidalle, ehkä jotakin kesäisempää. Virkkaaminenkin olisi vaihteeksi kivaa.

Ensimmäiset kylvöt

Pääsiäisenä alottelin kevätkylvöjä: tomaattia, paprikaa, vähän chiliä sekä kukkia. Kesäkukista suosikkejani ovat leijonankita ja tsinnia - niitä on helppo kasvattaa ja vaikka kukintaa saa odottaa loppukesään se kestää sitten talven tuloon asti.

 

Kuten kuvasta näkyy, minulla on aika monta siemenpussia varastossa. Nuuka kun olen niin en heitä mitään päiväysvanhaa tutkimatta pois, ja kyllähän suurin osa siemenistä itää vielä monta vuotta päiväyksen jälkeen. Yleensä puutarhamessuilla innostuu ostamaan liikaa kaikenlaista, ja miehelle lykättiin viime syksynä konemessuilla iso nippu päiväysvanhoja siemeniä, ja postimyynnistä tilatessa ostaa mieluummin monta pussia kun tulee samoilla postikuluilla. Ja esimerkiksi tomaatin siemeniä saattaa olla pussissa 50 ja kun kasvattaa montaa eri lajiketta niin riittäähän se yksi pussi moneksi vuodeksi. Nyt ajattelin kylvää ainakin joistakin kesäkukista kaikki vanhat siemenet pois, ennen kuin ostan mitään uutta. Tampereella olisi taas pian puutarhamessut ja mieli tekisi mennä...